Älä tohota kännykkä tanassa!

Kaupunkikavana.fi -verkkosivuilla oli viime vuoden lokakuussa julkaistu Jonne Putkosen kirjoitus, jossa hän kritisoi muiden tapaa katsoa taidetta. "Väärin katsottu" -ajatus on minulle vieras. Ainakin yritän välttää sitä, koska me kaikki olemme yksilöitä. Taiteesta pitää voida ja saada nauttia niin kuin haluaa. Minusta se jotenkin kuuluu taiteen luonteeseen, että siitä voi nauttia kukin omalla tavallaan. Totta kai myös muiden huomioon ottaminen esim. museoissa ja gallerioissa on paikallaan. Toisaalta muiden huomioon ottaminen nyt vaan kuuluu yleissivistykseen eli sen pitäisi olla itsestäänselvyys. 

Kirjoituksessaan Putkosta harmittaa museoissa kuvaaminen ja erityisesti selfien-kuvaaminen. Hän kirjoittaa:

"Olin kauhistunut. Warholit ja van Goghit oli siinä hetkessä alistettu pelkäksi tuhansien Instagram-tilien taustamateriaaliksi
Jatkan sormeni heristelyä taide-elitistiksi ja kukkahattusedäksi leimaamisen uhallakin. Vaikka näyttely olisikin ilmainen, tulisi taiteilijoiden teoksia silti edes jossain määrin kunnioittaa. Eikö niitä kädenjatkeita voisi jättää hetkeksi rauhaan ja tulkita maailmaa – ja eritoten taidetta – omien silmien ja oman ymmärryksen kautta?" 

Onko se kunnioituksen puutetta, että kuvaa kännykällä selfieitä maalausten edessä? Minusta se ei sitä automaattisesti ole. Se voi olla kokemuksen tallentamista, kokemuksensa jakamista jne. Tutkimuksen mukaan kuitenkin paljon kuvaavat eivät muista yhtä paljon tapahtumasta kuin ne jotka eivät ole kuvanneet. Ajatus perustuu siihen, että keskitymme kuvaamiseen emmekä siihen mitä edessämme tapahtuu. Tuossa on varmasti perää, varsinkin jos pää ajatuksena on kuvaaminen eikä katseleminen ja aistiminen. Kokematon kännykuvaaja joutuu myös miettimään kuvan ottamista eri tavalla kuin rutinoitunut valokuvaaja. Kuvaamisen pitäisi olla alistettuna katsomiselle ja aistimiselle. Ohjeena on siis katso ja aisti ensin ja kuvaa vasta sitten, älä siis tohota kännykkä tanassa. Tämä ohje ei ainoastaan koske museoissa kuvaamista vaan sama ohje pätee myös matkoilla.