Tulevaisuus on peilitön.

Kymmenen vuotta sitten oli muotia omistaa digijärkkäri. Se vain piti olla. Tämä luonnollisesti johti siihen, että myyntimäärät olivat huimia. Kuten alla olevasta tilastosta näkee niin digikameroita myytiin vuonna 2008 454.000kpl. Toki noista suurin osa oli kompaktikameroita.

 Lähde:Tilastokeskus

Lähde:Tilastokeskus


Muoti-ilmiön hiipuessa kameramyynti romahti. Vuonna 2017 digikameroiden myyntimäärä oli enää hiukan alle 71.000. (lähde: Gotech-tilasto) Pudotus vajaassa kymmenessä vuodessa on siis ollut huima. Suurin myyntimäärän pudotus on luonnollisesti ollut kompaktikameroilla. Pudotusta on kuitenkin ollut lähes kaikilla kameratyypeillä. Muoti-ilmiön katoaminen selittää osan pudotuksesta, mutta toinen selitys on hyvin yksinkertainen. Puhelimissa olevat kamerat ovat nykyään niin hyviä, että ne riittävät suurimmalle osalle ainoaksi kameraksi. Toinen syy on nykyisten kameroiden laatu. Niiden vaihtoväli on pidentynyt. Digiajan alussa kamera piti vaihtaa uudempaan melkein vuosittain. Kehitys oli sen verran nopeaa. Nykyään samalla kameralla pärjää jo useita vuosia. Toki sekin on kovin lyhyt verrattuna aikaan jolloin samalla kameralla kuvattiin vuosikymmeniä, ellei peräti koko uraa.

Kuinka usein sinä vaihdat kameraa nykyään verrattuna digiajan alkuun? Kuinka paljon kuvaat kännykällä? Kommentoi! 

Vaikka kameroiden kokonaismyynti on laskenut ovat peilittömien järjestelmäkameroiden myyntimäärät pysyneet suunnilleen samassa usean vuoden eli niiden suhteellinen osuus on kasvanut. (lähde: Cipa). Nämä ovat siis maailmanlaajuiset tiedot, maittain toki vaihtelut voivat olla isojakin.

Peili on ollut varsin nerokas keksintö aikanaan. Ensimmäinen vakituiseen tuotantoon päässyt kinokoon peilikamera oli Kine Exakta vuonna 1936. Neuvostoliitossa oli pari vuotta aiemmin kehitetty peilikamera Sport, mutta se ei koskaan päässyt massatuotantoon. Sitä valmistettiin vain noin 200 kappaletta. Ensimmäinen peilikamera tehtiin kuitenkin jo 1861. Ne olivat ison koon kameroita ja varsin hankalia käyttää. Peili piti nostaa ylös manuaalisesti.

 Vasemalla Sport ja oikealla Kine Exakta. (kuvat Wikipedia CC3.0, Sport:  Jan von Erpecom   Kine Exakta: Minya S

Vasemalla Sport ja oikealla Kine Exakta. (kuvat Wikipedia CC3.0, Sport: Jan von Erpecom  Kine Exakta: Minya S


Peilillä oli tarkoituksensa ja keksintö varsin nerokas. Kuvaaja näki saman näkymän ja rajauksen. jonka kamera tallentaa. Nykyisissä digikameroissa peili on käytännössä täysin turha. Peilitön etsin antaa saman näkymän ja rajauksen kuten peilikin, mutta sähköisellä etsimellä on yksi etu. Se näyttää myös kuvan sävyt ja valotuksen kuten kamera ne näkee. Peilin kautta näin ei ollut. Sähköinen etsin on siis luonnollinen ja kehittyneempi versio peilistä. Kuvaaja näkee kaikilta kuvan osa-alueiltaan kuten kamera. Elektoriniseen etsimeen on todennäköisesti myös helpompi saada lisätietoja ja dataa. Ei se mahdotonta ole tehdä peilietsimestä hybridiä, mutta muutenkin ahtaaseen ja pieneen tilaan lisä elektroniikan asentaminen on varmaan haastavaa.


Puhuimme Matin kanssa Valoaalloilla podcastissa samasta aiheesta. Käy kuuntelemassa mitä muita ajatuksia se minussa herätti. Saattoi Matillakin olla muutama pointti.


Disclaimer: Blogaaja on Olympus Visionary ja ei ole katsonut peiliin moneen vuoteen.

www.peterforsgard.com 

Viimeisin YouTube-videoni.