Haastaako Surface Applen koneet?

Eilen 13.6.2017 oli Microsoftin tilaisuus, jossa esiteltiin Microsoftin Surface-tietokoneita. Esillä oli koko mallisto. Kiinnostavimpana toki Surface Studio. Kyseessä on iso pöytäkone, jossa on kosketusnäyttö sekä ns. kiekko. Kiekko mahdollistaa uudenlaisen tavan hiiren sijaan ohjata ohjelmia. Sitä on vaikea selittää miten se toimii, joten kannattaa katsoa linkitetty video.

Kosketusnäyttö ja kiekko mahdollistaa uudenlaisen tavan käsitellä kuvia. Toistaiseksi Adoben ohjelmat tukevat huonosti kiekkoa, mutta lupauksia antava se on. Mielenkiinnolla odotan miten tuo yhteensopivuus kehittyy.

Uusimpia Macbook Pro -koneita on kritisoitu mm. puuttuvien liitäntöjen vuoksi. Uusimman Macbook Pron näppäimistö on myös saanut osansa kritiikistä. Itse en osaa tuohon sanoa mitään, koska en ole uusimpia Mac-koneita testannut. Aiemminhan on jo puhuttu miten videoeditoijat ovat osittain siirtyneet windows-koneisiin. Siirtymisen syynä on ollut windows-koneiden parempi tuki näytönohjeimen käytölle Adoben Premiere Prolla videoiden renderöinnissä. Erityisesti ongelma kait on ollut iMaceissä. Ymmärttäkseni edelleenkään ei voi käyttää iMacissä käyttää Mercury Playback enginea näytönohjainta hyödyntäen. Videota renderöidessä ero nopeudessa on merkittävä.

 Visual Artist ja Graphic Designer Äni Jaatinen livepiirsi tilaisuutta Surface Studiolla. Änin töitä löytyy osoitteesta  anij.fi

Visual Artist ja Graphic Designer Äni Jaatinen livepiirsi tilaisuutta Surface Studiolla. Änin töitä löytyy osoitteesta anij.fi

Corellian Juha Laamanen oli esittelemässä osastollaan Surfacen Studio mallia. Koneella pääsi kokeilemaan miten Lightroom ja Photoshop toimii kosketusnäytön, kynän ja kiekon avulla. Corellian blogista voi lukea Juha Laamasen ajatuskset tapahtumasta ja Surfacesta.

 Microsoft Surface Studio ja kiekko. Kuten kuvasta näkyy Studiossa toimii Lightroomin mobiiliversio. Se on tarkoitettu nimenomaan kosketusnäytöllä käytettäväksi, joten on aika luontevaa, että se toimii Surface Studiossakin. Kuvattu Corellian osastolla.

Microsoft Surface Studio ja kiekko. Kuten kuvasta näkyy Studiossa toimii Lightroomin mobiiliversio. Se on tarkoitettu nimenomaan kosketusnäytöllä käytettäväksi, joten on aika luontevaa, että se toimii Surface Studiossakin. Kuvattu Corellian osastolla.

Kuten aiemmin totesin kiekosta ei vielä ollut kauheasti apua. Brush-työkalun käyttö oli miellyttävää ja kynän tuntuma oli todella hyvä. Se tuntuma oli jopa (ehkä) parempi kuin iPad Prossa kätevä Applen kynä, jota tällä hetkellä itse käytän aika paljon kuvankäsittelyssä. Siinä mielessä Surface Studio kiinnostaa kovasti. Intoa tietysti vähentää siirtyminen järjestelmästä toiseen. Se aiheuttaa aina pientä kitka työnkulussa, mutta kaikki on toki opittavissa. Toinen hidastava tekijä on hinta. Studio ei ole mikään halpa kone. Studion hinta on sellaisella kokoonpanolla, jolla sekä video- että valokuvatuotanto sujuu jouhevasti, ainakin 5000€. Toisaalta saman cverran joutuu joka tapauksessa sijoittamaan, jos haluaa riittävän tehokkaan koneen. Kalleus on myös suhteellista. 

Olen sitä mieltä, että Microsoft on ihan oikeasti haastamassa Applea luovan alan tietokoneena. Paljon tietysti riippuu siitä mitä Apple tulevaisuudessa tuo uusimpiin malleihinsa. Kosketusnäyttöinen iMac voisi olla vastaus.  

Olympukselta uutta! TG-5

Olympus julkaisi eilen (17.5.2017) uuden kameran Tough-sarjaansa, TG-5:sen. Stylus Tough-sarja on Olympuksen kovaa käsittelyä kestävä pokkarisarja. Minusta ne voi luokitella actionkameroiksi. Muita samaan sarjaan kuuluvia on mm. actionvideokuvaukseen tarkoitettu TG-Tracker. Pääsin kokeilemaan TG-5:sta ennakkoon viime viikolla.

Edeltäjäänsä TG-4:seen verrattuna ulkonäköön on tullut hyvin vähän muutoksia. TG-5 on aavistuksen paksumpi ja ote kahva on selkeästi muotoiltu paremmaksi. Zoomausta säädetään nyt laukaisimen edessä olevalla vivulla. Laukaisinnapin vieressä on uutena säätökiekko, jolla voi säätää valotusta. Vasemmalle puolelle kameran yläosaan on myös tullut on-off kytkin log-tietojen tallennusta varten. TG-5 tallentaa log-tiedostoon GPS-tietojen lisäksi, myös lämpötilan, ilmanpaineen ja siinä on kompassi. Nämä log-tiedot voidaan siirtää kamerasta Ol.Track-sovelluksella.

 Vasemmalla TG-5 ja oikealla TG-4

Vasemmalla TG-5 ja oikealla TG-4

TG5_002.jpeg

Itselläni on ollut TG-4 käytössä. Uudessa TG-5:ssa on muutamia ominaisuuksia, jotka minua kiinnostavat. TG-5:nen tuntuu ensinnäkin paremmalta kädessä ja näin parantaa kuvaustuntumaa. Peukalolle suhteellisen hyvällä paikalla oleva säätökiekko helpottaa valotuksen korjailua. En tosin löytänyt valikoista mahdollisuutta ohjelmoida siihen valotuksen korjailua. Se kyllä esim. A-asetusta eli aukon esivalintaa käytettäessä onnistuu, jos ensin painaa valotuksen korjailun painiketta. Sen jälkeen säätökiekolla voi korjata valotusta. Onneksi sen voi tehdä, mutta hiukan hankalaa se on. Toivottavasti firmware-päivitysessä tulee mahdollisuus ohjelmoida säätökiekkoon haluamansa toiminnon. Olen niin tottunut Olympuksen OM-D kameroiden räätälöitävyyteen, että sitä kaipaa myös TG-5:seen.

Valikon rakenne on myös ja se on samanlainen kuin OM-D-malleissa. Ilokseni myös huomasin, että TG-5:sessa voi asettaa yli- ja alivalotuksen huomiovärit. Se on todella mahtava ominaisuus. LCD-näytössä näkyy alivalottuneet kohdat sinisellä ja ylivalottuneet punaisella. Valotuksen korjailulla voi sitten tarvittaessa säätää kohdalleen. Valotus on joka kerta juuri sellainen kuin haluan. Tuosta ominaisuudesta tein lyhyen videon.

TG-5:een on lisätty ProCapture-toiminto, jossa laukaisimen puoliväliin painaminen aloittaa kuvien bufferoinnin. Kun laukaisimen painaa loppuun asti x-määrä kuvia ennen varsinaista kuvanottohetkeä tallentuu. Sillä saa varsin näppärästi kuvattua nopeat tilanteet ja laukaisuhetkestä ei voi myöhästyä. Alla otettu sarja kuvia juuri tuota ProCapturea hyödyntäen.

 ProCapturella kuvattu lokin lentoonlähtö.

ProCapturella kuvattu lokin lentoonlähtö.

Kuvanlaadun kannalta on hyvä, että TG-5:sella voi kuvata myös raw-kuvia. Niitä en ole vielä päässyt muokkaamaan, koska raw-kuvien tukea ei Adobelta vielä löydy. Olen kuvannut kaikki kuvat sekä raakana, että jpg:nä. Voin siis testailla raw-kuvan laatua, kun tuki sille tulee. Toinen mielenkiintoinen ratkaisu kuvanlaadun parantamiseen on pudottaa megapikselit 16:sta 12:sta. Myös prosessori on vaihtunut. TG-5:sessa on sama prosessori kuin E-M1 MKII:sessa. Tehoa siis riittää.

TG-4:ssa pidin sen hyvistä macrokuvausominaisuuksista. Niitäkin on TG-5:ssa parannettu. Lähintarkennus on edelleen 1cm, mutta focus stackingiä on parannettu. Lisävarusteen (LG-1) avulla voi kameran laittaa kiinni kuvattavaan pintaan. Kameran led-valo ohjautuu rengasvaloksi ja valaisee kohteen.

 LG-1 ohjaa led-valon rengasvalokis ja on erittäin kätevä macrokuvauksessa.

LG-1 ohjaa led-valon rengasvalokis ja on erittäin kätevä macrokuvauksessa.

 Lähinnä vedenalaiskuvaamisen tarkoitettu salamavalon pehmennin FD-1 soveltuu myös macrokuvaukseen, kun zoom on tele-asennossa.

Lähinnä vedenalaiskuvaamisen tarkoitettu salamavalon pehmennin FD-1 soveltuu myös macrokuvaukseen, kun zoom on tele-asennossa.

TG-5 kuvaa 4K-videota ja fullHD:ssa nopein fps 120. Videota en itse ehtinyt kunnolla kokeilla, joten sen laadusta en osaa sanoa mitään. Speksit ovat ainakin oikeansuuntaiset.        

Blogaaja on Olympus European Visionary ja katselee peiliin vain eteisessä.

Olympuksen kuvanvakaaja.

Uudessa Olympuksen E-M1 Mark II:sessa on kuvanvakaajaa parannettu entisestään. Rungon vakaaja on 5.5 aukkoa. Jos käytää uutta 12-100mm F4 objektiivia tai 300mm f4:sta, päästään 6.5 aukkoon. 

Itse en tuota vakaaja kokeillut kuin videokuvaksessa eli en kokeillut kuinka pitkää valotusaikaa sillä saan. Robin Wong kirjoittaa blogissaan päässeensä 5 sekunnin valotuksiin. Pitää toki huomioida, että hän on töissä Malesian Olympuksella. Jos tuo 5 sekunttia pitää paikkansa ja miksei pitäisi, on tuo vakaaja kyllä melko hurja. Mielenkiintoista nähdä miten pitkiin valotuksiin sillä vielä päästään. Lähes kaikki Digiexpossa kameraa kokeilleet saivat kuulemma 2 sekunnin valotuksella tarkkoja kuvia.

Itse tosiaan kokeilin vakaajan hyvyyttä vain videokuvauksessa. Alla olevasta videosta näkee, että varsin kivasti se toimii. Video on suoraan kamerasta. Se on ainoastaan muutettu 4K:sta fullHD:ksi ja lisätty tekstit

Enemmän kyseistä kamerasta löydät aiemmasta blokauksestani.

Olympuksen uutuudet

Olympus julkaisi tänään illalla seuraajan E-M1:selle, E-M1 MKII.sen. Kameran speksit löytyvät parhaiten Dpreview:sta.

 Kuva: Olympus

Kuva: Olympus

Itse panin merkille sitä äsken lehdistötilaisuudessa hypistellessä, että tarkennus on parantunut entisestään.  Siinä on 121 cross-type tarkennuspistettä. Koko tarkennus mekanismi on täysin uusi.  

Toinen merkittävä asia on kuvausnopeus, automaattitarkennuksella luvataan 18 kuvaa sekunnissa. Käsitarkennuksella päästään peräti 60:een kuvaan sekunnissa. Se on jo melko huima nopeus. Kuinka pitkään kamera pystyy tuolla vauhdilla kuvia ottamaan ei ole vielä selvillä. Molemmilla nopeuksilla voidaan kuvata raakakuvaa. Vaikka harvoin tulee sarjatulella kuvattua on tuo siinä mielessä kuitenkin merkittävää, että se kertoo kameran prosessorin tehosta aika paljon. 

Uutuus kuvaa myös Cinema 4k-videota. Editointivaiheessa se antaa enemmän mahdollisuuksia.

E-M1 MKII:sessa on myös kaksi korttipaikka. Se myös tärkeä ja hyvä parannus. OMD E-M1 MKII:sen on tarkoitus olla myynnissä hiukan ennen joulua. 

Samaan aikaan julkistettiin myös kaksi uutta Pro-sarjan objektiivia. 25mm f1.2 sekä 12-100mm f4. 25mm f1.2 on suurin piirtein samankokoinen kuin 12-40 f2.8 Pro. Vanhempaan 25mm f1.8 verrattuna uutuus on merkittävästi isompi ja painavampi.

Pääsin tuota uutta valovoimaista normaaliobjektiivia muutaman päivän testaamaan. Tuntuma oli erinomainen. Kuvan laatu ja sen tuntuma on aika samanlainen kuin M.Zuiko 75mm 1.8:ssa.

 Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/80 F5.6

Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/80 F5.6

 Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/2000 F1.2

Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/2000 F1.2

 Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/80 F5.6

Olympus E-M5MKII M.Zuiko Pro 25mm F1.2. kuvattu: 1/80 F5.6

12-100mm f4 on siis myös Pro-sarjan objektiivi. Polttoväliltään se vaikuttaa varsin loistavalta yleisobjektiivilta. Luonnollisesti sisätiloissa se on aavistuksen pimeä, mutta päivänvalo olosuhteissa esim. matkaobjektiivina varsin erinomainen.

 kuva: Olympus

kuva: Olympus

Hinta tietoja ei vielä kerrottu.

Olympus julkaisi hiljattain kaksi uutta objektiivia, f1.8 valovoimaisen kalansilmän (8mm) sekä 7-14mm f2.8 laajiszoomin. Pääsin tuota jälkimmäistä testaamaan jokin aika sitten. m4/3-järjestelmä onkin kaivannut valovoimaisia laajiksia. Tällä hetkellä laajin laukustani löytyvä objektiivi on kiinteä 12mm ja aika ajoin sitä kaipaa hiukan vielä laajempaa.

 Kuvassa M.Zuiko 7-14mm f2.8 on kiinni OMD E-M5MKII:sessa.

Kuvassa M.Zuiko 7-14mm f2.8 on kiinni OMD E-M5MKII:sessa.

7-14mm f2.8 laajis kuuluu M.Zuikon Pro-sarjaan. Se on samaa vankkaa laatua kuin muutkin PRO-sarjan objektiivit. Ulkonäkö ja tuntuma on sama. Objektiivi on myös roiskevesi tiivis.

Kuvanlaatu on erinomainen. Vääristymiä on varsin vähän ja minusta se oiirtää varsin hyvin myös kuvan reuna-alueilla. Täydellä aukolla toki reunat aavistuksen pehmenevät, mutta vain aavistuksen. 

zuiko_7-14_002.jpg
zuiko_7-14_003.jpg
zuiko_7-14_004.jpg

Objektiivi oli meillä myös mukana tiimimme Uneton48 -lyhärikisaan kuvatussa lyhärissä Aika. Yhdessä OMD E-M5MKII:sen kuvanvakaajan kanssa se oli erinomainen käsivaralta kuvatessa. Alla oleva kuva on kuvakaappaus kyseisestä lyhäristä.

zuiko_7-14_005.png

Hintaa tuolla kesäkuussa toimitukseen tulevalla objektiivilla on hiukan alle 1.300 euroa. Kohtuullisen hinnakas M.Zuikoksi siis.

Uutta kalansilmää en oel testannut. Se on ymmärttääkseni markkinoiden valovoimaisin kalansilmä. Valovoima on peräti f1.8. Sillä hintaa näyttää olevan hiukan alle 1.000 euroa.

Odotettuja objektiiveja molemmat ja varmasti lisäävät ennestään OMD-kameroiden suosiota.