Big Mac vs. Whopper!

Verkossa kiertää juttu jossa kerrotaan miten valokuvaaja Philippe Echaroux on käyttänyt Big Mac -boxia valonmuokkaajana. Valonlähteenä hän käytti taskulamppua.

Matti Sulannon ja minun mielestäni asiaa piti tutkia vähän tarkemmin. Jotta Big Mac -boxin kyvyt valon muokkaajana tulee todella testattua piti se altistaa vertailuun. Vertailuun valitsimme toisen suuren ja tunnetun eli Burger Kingin Whopper-hampurilaisen kääreen. Valitettavasti kotimainen haastaja Hesburger ei ehtinyt mukaan kisaan.

Valonmuokkaajien arviointikriteerit olivat: valon laatu ja luonne, valon väri, valon heijastuvuus, käytettävyys, kuljetettavuus sekä majoneesin määrä. Matin ja minun antamien pisteiden keskiarvo ratkaisee voittajan.

1. Big Mac -boxi

 1/50s f1.7, ISO1250

1/50s f1.7, ISO1250

1. Valon laatu ja luonne:
Peter 8/10
Matti  8/10

2. Valon väri
Peter 8/10
Matti 9/10

3. Valon heijastuvuus
Peter 9/10
Matti 8/10

4. Käytettävyys
Peter 7/10
Matti 8/10

5. Kuljetettavuus
Peter 3/10
Matti 5/10

6. Sotkun määrä eli lähinnä majoneesi (mitä enemmän majoneesia sen pienempi numero)
Peter 7/10
Matti 8/10

2. Whopper-kääre

 1/35 f1.7 ISO2000

1/35 f1.7 ISO2000

1. Valon laatu ja luonne:
Peter 8/10
Matti 6/10  

2. Valon väri
Peter 5/10
Matti 5/10

3. Valon heijastuvuus
Peter 6/10
Matti 5/10

4. Käytettävyys
Peter 5/10
Matti 4/10

5. Kuljetettavuus
Peter 9/10
Matti 10/10

6. Sotkun määrä eli lähinnä majoneesi (mitä enemmän majoneesia sen pienempi numero)
Peter 2/10
Matti 6/10

 

Peterin havaintoja ja perusteluita:

Big Macin boxin soveltui odotusten mukaisesti yllättävän hyvin valonmuokkaukseen. Boxin sisällä oleva valkoinen pinta on varsin kiiltävä ja heijastaa hyvin valoa. Se antoi valoa noin puolitoista aukkoa enemmän kuin Whopperin käärepaperi. Syykin on aika ilmeinen, Whopperin kääre on kierrätyspaperia eli on väriltään ruskea. Whopperin kääre antaa siis huomattavasti lämpimämmän sävyn valolle näistä kahdesta. Big Mac -boxin antama valo on aavistuksen kelmeää. Pieni värilämmön lisäys korjaa kuitenkin tilanteen. Varjojen luonne on aika samanlainen molemmilla valonmuokkaajilla. Whopper-kääreellä muokatussa kuvassa kontrasti on hiukan pienempi. Se johtuu pidemmästä valotusajasta ja isommasta ISO-arvosta. Whopperin valoteho on pienempi ja näin ollen ero valo- ja varjopuolella on pienempi, koska vallitseva valo lähempänä taskulampun heijastettua valoa. Whopperin heikompi heijastuvuus myös nosti kameran ISO-arvoa yli sen minkä OnePlus5 kestää. Se oli omiaan heikentämään kuvanlaatua.

Silmän valopiste oli molemmilla aika miellyttävä. Big Mac -boxin muodostama valopiste on luonnollisesti neliö, joka joidenkin mielestä ei ole se paras muoto valopisteeseen silmässä. 

Kuljetettavuudessa Whopperin kääre on selkeästi parempi. Se menee hyvin pieneen tilaan. Ainoa miinus on, että se voi sotkea kameralaukun majoneesiin. Big Mac -boxi menee ruttuun ja rikkoutuu helposti kameralaukussa. Boxi vie myös merkittävästi enemmän tilaa kuin käärepaperi.

Käytettävyydestä on minun hankalampi sanoa, koska Matti toimi valaisumestarina. Yleisen tietoni mukaan molemmissa on käytettävyydessä hyvät puolensa. Whopperin kääre on muokattavissa ja sen kokoa voi muuttaa. Big Mac -boxin kannen kulmaa säätämällä saadaan valon suuntaa hiukan säädettyä. Whopperin kääreen silmään muodostuvaa valopistettä on valaistessa helpompi muokata haluamakseen.


Matin mietteet:

1. Valon laatu ja luonne:
Big Mac: Hyvin muotoileva ryhdikäs ja yllättävän pehmeä läheltä valaistuna. 
Whopper: Hieman epämääräinen, mutta silti muotoileva ja yllättävän toimiva.

2. Valon väri:
Big Mac: Ei muuta merkittävästi valonlähteen väriä, koska heijastuspinta on valkoinen.
Whopper: Kääntää valon lämpimään, johon värilliset raidat tuovat maustetta.

3. Valon heijastuvuus:
Big Mac: Heijastaa hyvällä hyötysuhteella ja heikompikin valonlähde riittää.
Whopper: Hukkaa turhan paljon valoa.

4. Käytettävyys:
Big Mac: Suhteellisen mukava pideltävä taskulampun kanssa. Helppo asetella kohdalleen ja suunnata valo. 
Whopper: Hankala pidellä ja kaikin puolin epämääräinen, koska ei pysy muodossa. 

5. Kuljetettavuus:
Big Mac: Vie paljon tilaa, koska ei taitu litteäksi muodon kärsimättä. 
Whopper: Mahtuu vaikka farkun taskuun tai melkein mihin vaan, eikä muoto tai valon laatu kärsi, vaikka rypistelystä.

6. Sotkun määrä eli lähinnä majoneesi:
Big Mac: Laatikkomaisesta rakenteesta johtuen on mahdollista saada lähes ilman majoneesia ja samasta syystä pienet roiskeet eivät haittaa käsittelyä heijastimena.
Whopper: Kääreessä on luultavasti majoneesia yllinkyllin, mistä saa tahmeat sormet.

 

Tulokset:

Big Mac keskiarvo: 7,3
Whopper keskiarvo: 5,9

Valoaalloilla podcastin tiimi suosittaa valonmuokkaajaksi Big Mac -boxia.


Valaisimena oli LED Lenser P14.2 taskulamppu. Sen valoteho on 350 lumenia. Valaisuperiaate oli klassinen eli noin 45-45 astetta. Kamerana testissä oli OnePlus 5 kännykkä. Kuvat kuvattiin sen Portrait-modella eli syvyystehoste oli käytössä. Kaikki kameran arvot olivat automaatilla. Mallina oli Martin-Éric Racine. Suuret kiitokset Martin uhrautumisesta! Minä otin kuvat ja Matti toimi ansiokkaasti valaisumestarina.

McDonalds eikä Burger King ole tukenut eivätkä ole olleet mukana missään muodossa tässä valonmuokkaaja testissä. Molemmat valonmuokkaajat on hankittu omalla kustannuksella. (Söin ne lounaaksi ja koin hiukan vatsanväänteitä kuvaustilanteessa.)

Loupedeck tosi testissä.

Uusi Loupedeck-ohjaimeni pääsi tänään heti tositoimiin kun käsittelin sitä käyttäen SuomiAreenalla ottamani kuvat Lightroomissa.

Yllättävän nopeasti Loupedeckin kanssa tulin sinuiksi. Asiaa helpotti se, ettei tapahtuma kuvissa ole kovinkaan paljon säätämistä. Suurimmat säädöt ovat lähinnä sävyjen säätöä. Ne menevät todella nopeasti Loupedeckin säätimillä. Ne ovat hyvin tarkat ja pienikin säätö on paljon nopeampaa kuin esim. hiirellä. Usein on joutunut kirjoittamaan näppiksellä numerot säädön kohdalle. Loupedeckin säätimet ovat niin tarkkoja, ettei numero näppikselle tarvitse mennä.

Kuvien valintaan olen käyttänyt värikoodeja. Merkkaan asiakkaalle menevät kuvat punaisella. Se käy kätevästi perinteisellä näppikselläkin, numeronäppäin 6 on merkannut värin ja nuoli näppäimellä on päässyt seuraavaan kuvaan. Samalla tavalla se menee Loupedekilläkin. Valintaan on oma näppäin ja vasemmassa alareunassa ovat nuolinäppäimet.

Develop-modeen pääsee kätevästi C2-painikkeella. Haluan luonnollisesti, että vain valitut kuvat näkyvät ja siihen tarvitaan vielä hiirtä, trackpadia tai kynää. Siitä eteenpäin sitten valittujen kuvien säätö on varsin kätevää ja nopeaa.

Kuvan suoristaminen onnistuu isolla säätönapilla. Se on merkittävästi kätevämpi ja nopeampi kuin tähän asti. Itselläni on apaha tapa kuvat hiukan vinoon eli se säätönuppi on ahkerassa käytössä. Croppaustyökalun saa päälle painamalla samaa isoa säätöruuvia. Croppaamisen joutuu sitten tekemään kuten ennen. Sen hyväksyminen taas onnistuu painamalla isoa säätöruuvia.

Usein kuvatessa paljon kuvia tapahtumissa tulee välillä samasta kohteesta useita kuvia. Aiemmin säädin ensimmäisen kuvan kohdalleen ja sync-toiminnolla kopion säädöt muihin kuviin. Loupedeckistä löytyy Copy ja Paste -nappulat, joilla säädöt on nopea ja helppo kopioida toiseen kuvaan. Tarvittaessa hienosäätö onnistuu varsin näppärästi.

Kaikkien kuvien käsittely meni vähintäänkin yhtä nopeasti kuin aiemminkin. Se on ihan hyvin, kun ottaa huomioon että käytin Loupedeckiä ensimmäisen kerran. Etenkin isoissa kuvamäärissä Loupedeck näyttää nopeuttavan työnkulkua. Yksittäisten kuvien osalta nopeus tuskin on tuskin se tärkein asia. Samaten jos on tarkoitus käyttää välillä myös Photoshoppia eli Edit in Photoshop komentoa. Sitä ei suoraan Loupedeckistä löyty, vaan se pitää tehdä perinteisesti hiiren oikeaa näippäintä painamalla tai valikosta valitsemalla. Edit in Photoshop -painike ei olisi ollenkaan turha lisä.

Kunkin säädön nollaus käy kätevästi painamalla säätöruuvia. 

Näytön koko tavallaan kasvaa, kun Loupedeckiä käyttäessä voi työkalut laittaa piiloon. Myös Full Screen modessa kuvaa voi säätää. Silloin tosin highlight ja shadow varoitusvärit eivät näy.

Kaiken kaikkiaan erittäin myönteinen kokemus tähän asti. Itselle se ainakin näyttää sopivan kivasti työnkulkuun. Toivottavasti näitä pääsee jossain ihan oikeasti kokeilemaan, koska ilman kokeilua on aika vaikea sanoa miten se kullekin istuu.

Mutta nyt on aika pistää Loupedeck hetkeksi lepäämään, sunnuntaina on lähtö kaupunkilomalla Kaliforniaan lähes kahdeksi viikoksi. Kamerat ovat luonnollisesti mukana ja tunnelmia sieltä sitten ensi viikolla.

Käy lukemassa myös Ensi tunnelmani Loupdeckistä.

Makron testailua, Olympus 30mm f3.5

Makrokuvaaminen on mielenkiintoinen maailma. Itselläni on aina ihan varuiksi ollut makro-objektiivi kameralaukussa. Tällä hetkellä sen virkaa on hoitanut Olympuksen 60mm makro. Jos et ole koskaan kokeillut makrokuvaamista kokeile ihmeessä. Maailma näyttäytyy mielenkiintoisen erilaiselta kun sen yksityiskohtia katsoo erittäin läheltä. Itse kuvaan loppuen lopuksi aika vähän makrokuvia. Makro on ollut hyvä yleisobjektiivi.

 Moine Ho, Scotland, 1/250 f5.0, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

Moine Ho, Scotland, 1/250 f5.0, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

Olympuksen Photokinassa syksyllä 2016 esittelemä M.Zuiko 30mm f3.5 Macro on ollut minulla kokeilussa jo jonkin aikaa. Olen käyttänyt sitä lähinnä normaaliobjektiivina. Se on joillakin matkoilla laukussa korvannut 25mm:sen. Kun mukanaan ei viitsi kantaa useaa objektiivia, on tämä 30mm ollut erinomainen yleisputki. Polttoväli on lähellä normaaliobjektiivia ja tarvittaessa on ollut sitten myös makro-objektiivi mukana. 60mm ei ihan tuossa mielessä sovellu yhtä käteväksi yleisobjektiiviksi matkoille, vaikka se taas onkin erinomainen myös muotokuvauksessa.

 Duncansby Head Lighthouse, Scotland, 1/13 f53.5, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

Duncansby Head Lighthouse, Scotland, 1/13 f53.5, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

30mm makron valovoima on f3.5 eli se ei ole niitä kaikkein valovoimaisimpia. Objektiivi on myös hiukan muovisen tuntuinen, mutta ei kuitenkaan tunnu rimpulalta. Se on kuitenkin riittävän tukeva. M.Zuiko Pro-tason objektiivien sää ja vesisuojauksia siinä ei ole. 

 Gairloch, Scotland, 1/640 f3.5, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

Gairloch, Scotland, 1/640 f3.5, Olympus OMD EM-5 MKII, M.Zuiko 30mm f3.5

Lyhin tarkennusetäisyys on 14mm ja suurennussuhde on 1,25x, (kinovastaavuus 2,5x). Todellisesta makrosta siis puhutaan. 30mm makrolla pitää päästä kovin lähelle, jotta suurennussuhde on riittävä. Ongelmaksi voi muodostua valo, koska hyvin läheltä kuvatessa objektiivi itsestään saattaa varjostaa kuvattavaa kohdetta. Jos aikomuksena on kuvata paljon makrokuvia kannattaa harkita Olympuksen 60mm f2.8 makroa. Satunnaiseen makroiluun 30mm riittää vallan hyvin.

 1/125 f7.1, Olympus OMD EM-1, M.Zuiko 30mm f3.5

1/125 f7.1, Olympus OMD EM-1, M.Zuiko 30mm f3.5

macro005.jpeg

Objektiivin hinta tätä blogia kirjoittaessa on noin 290€, eli varsin edullinen hinta. Minusta tuo 30mm on hinta-laatusuhteeltaan hyvä objektiivi.


Disclamer:

Kirjoittaja on Olympus European Visionary ja kuvaa lähinnä kiinteä polttovälisillä objektiiveilla.

OI.Share ja kuvien GPS-koordinaatit

Olen pääasiassa käyttänyt Olympuksen Ol.Share -applikaatiota sosiaalisessa mediassa jakamien kuvien siirtoon kamerasta puhelimeen.

Ol.Sharella voi tehdä paljon muutakin mm. lisätä kuvatiedostoon GPS-koordinaatit. Olympuksen rungossa ei ole GPS-palikkaa.  Ol.Sharella koordinaattien saaminen kuvaan onnistuu varsin kätevästi. Oman kokemuksen mukaan niissä kameroissa joissa se on GPS-palikka, on ainakin aiemmin ollut ongelmana virrankulutus. Ne ovat vieneet kohtuuttomasti akkua. En ole huomannut, että Ol.Share se veisi puhelimen akkua kohtuuttomasti. 

Träkkäämisen synkkaaminen perustuu aikakoodiin eli kameran ja puhelimen kellonaika tulee olla synkronissa. Kätevimmin sen saa synkattua, kun yhdistää puhelimen wifillä kameraan. Yhdistäessä kamera lukee kellonajan puhelimesta. Samaa kikkaa kannatta käyttää, jos kuvaa tilaisuuksia usealla kameralla, kaikissa kameroissa on silloin sama aika ja kuvien kuvausjärjestys pysyy oikeana.

Träkkääminen onnistuu laittamalla Lisää geotag päälle, kuten alla olevasta kuvakaappauksesta näkyy. Kun tägäys on ollut kuvatessa päällä näkyy napin vieressä numero joka kertoo että gps-koordinaatteja on siirrettävissä kameran muistikortilla oleviin kuviin. 

OlShare_geotag.jpg

Kun kameran kuvauksen jälkeen kytkee wifillä kiinni Ol.Shareen, kysyy applikaatio lisätäänkö GPS-koordinaatit kuvaan? Vastaamalla lisää applikaatio lisää koordinaatit aikaleiman perusteella kuvan metatietoihin. Varsin yksinkertainen ja kätevä tapa saada kuvaan koordinaatit.

Koordinaatit ovat suhteellisen tarkkoja. Muutamien metrien heittoja saattaa tulla. Jos samasta paikasta ottaa useamman kuvan saattaa joku kuva olla "otettu" koordinaattien mukaan muutaman metrin päässä. Ero johtuuko todennäköisesti puhelimen tarkkuudesta. En osaa sanoa vaikuttaa itse applikaatio siihen tarkkuuteen? Alla olevassa ruutukaappauksessa näkyy osa aamulla tekemästäni lyhyestä testikuvauksesta. Hiukan heittoa tuossa reitissä on. En suinkaan aloittanut kierrosta keskeltä satama-allasta. Muilta osin se on lähes juuri niin kuin pitikin.
 

OIShare_logo.png

Miksi haluan kuviini GPS-koordinaatit? Käytän koordinaatteja tai tarkemmin merkkiä kartalla, joskus hakutoimintona. Lightroomissa on Maps-välilehti, jossa kuvat näkyvät kartalla. Niiden löytäminen on varsin kätevää ja myös toisin päin eli kuvan ottamispaikka löytyy nopeasti.

Tein Lightroomin Maps-toiminnosta tutoriaalin YouTube-kanavalleni jokin aika sitten. Sieltä löydät lisävinkkejä sen käyttöön.

Olympus M.Zuiko 300mm F4.0 kokeilussa

Pääsin aika tuoreeltaan testaamaan Olympuksen M.Zuiko 300mm F4.0 objektiivia. Se on kinovastaavuudeltaan 600mm. Huomioitavaa siinä on sen maltillinen koko. Kuvailin sillä muutaman tunnin kaupungilla ja se kulki tosi kätevästi mukana. Tunne oli sama kuin olisi kantanut 70-200mm täydenkennon zoomia. 

Toinen merkittävä ominaisuus on siinä oleva vakaaja. Perinteisestihän vakaaja Olympuksessa on ollut rungossa ja nyt lisävakautta antaa myös objektiivissa oleva vakaaja. Yhteisvaikutus on parhaimmillaan yhdessä E-M5 MKII kanssa peräti kuusi aukkoa. E-M1:sen kanssa päästään viiteen aukkoon. Telen pieni koko ja tehokas vakaaja antaa mahodllisuuden kuvata käsivaralta suhteellisen pitkiäkin valotuksia. 

Katso alla olevasta videosta lisää ajatuksiani siitä. Videolla myös kyseisellä objektiivillä kuvattuja kuvia.